Toimintojen rakentaminen ja tunnistaminen institutionaalisissa kohtaamisissa

Tavoitteena on lisätä ymmärrystä tekijöistä, joihin puhujat keskittyvät rakentaessaan sosiaalisia toimintoja. Tutkimme tapoja, joilla laajempaa toimintajaksoa aloittavan toiminnan kielellinen muoto ja tulkinta liittyvät siihen, mitä muita semioottisia resursseja tilanteessa hyödynnetään.
Tulkinta psykoterapiassa

MYÖTÄTUNTO

Phenomenology

Fenomenologialla on kaksi yleistä epistemologista periaatetta, jotka eivät ole vain menetelmän lähtökohta, vaan myös merkityksellisiä koulutus- ja kasvatusprosessin muodon kannalta.

Terapeuttinen

Tälle asiakkaalle tarjotulla terapialla oli integroiva lähestymistapa, jossa keskityttiin intersubjektiivisiin prosesseihin, vaikuttamaan säätelyyn ja metakognitiiviin kiinnittymiskeskeisessä psykodynaamisessa kehyksessä.

Psykoanalyysi

Egopsykologian teorian suhteen on ehdotuksia tämän teorian uusiksi integroinneiksi nykyaikaisiin psykoanalyyttisiin tutkimuksiin, joissa keskitytään intersubjektiivisyyteen, olosuhteiden kehittämiseen ja vuoropuheluun.

Intersubjektiivisuus vuorovaikutuksessa -tutkimushanke oli Suomen Akatemian tutkimuksen huippuyksiköksi vuosina 2012 – 2017. Huippuyksikössä tutkittiin, miten keskustelu ja muu sosiaalinen vuorovaikutus synnyttää ihmisten välisen ymmärryksen ja mahdollistaa kokemusten jakamisen. Intersubjektiivisuuden syvällisempi tarkastelu on tarpeen esimerkiksi monikulttuuristen tai kliinisten vuorovaikutustilanteiden kehittämisessä. Huippuyksikkö oli monikulttuurinen ja monikielinen, ja siihen kuului kielentutkijoita sekä sosiaalitieteilijöitä.

Intersubjektiivisuus ei kuitenkaan ole pelkkää akateemista teoriaa, vaan tarkastelutapa joka voi tuottaa runsaasti käytännön hyötyjä uuden ajan työyhteisöille. Myös suomalaiset työympäristöt ja suomalaisten vastaavat ulkomailla ovat yhä moninaisempia. Suomalaiset myös perustavat yrityksiä kuten uusia suomalaisia rahapelisivustoja ulkomaille jolloin suurin osa työntekijöistä on ulkomailta kotoisin.

Covid-19 tilanne on osaltaan vähentänyt kulttuurien kasvokkaisia kohtaamisia muun muassa työmatkailun vähennyttyä. Intersubjektiivisuus soveltuu kuitenkin myös online-yhteisöjen vuorovaikutuksen tarkasteluun.

Jotkut aspektit jopa korostuvat juuri etäyhteyksissä. Väärinymmärrykset ja väärintulkinnat saattavat olla yleisempiä kun kokemusten jakaminen on rajoitettu lähinnä kielelliseen kommunikaatioon.

Opiskele vuorovaikutusmateriaaleja

KIELI

Yksiköiden kehitys

Tutkimme kriittisesti perinteisiä kielellisiä luokkia ja niiden hyödyllisyyttä sosiaalisen vuorovaikutuksen analysoinnissa. Erityiset tutkimusaiheemme ovat yksiköiden intersubjektiivinen evoluutio (kuten lause ja konjunktio).

Käsitteellinen määritelmä

Autamme potilaita auttamalla heitä ymmärtämään ideoitaan lukeakseen termiä ilman alatekstiä.

Kielellinen validointi

Olemme parhaimpia käytäntöjemme suhteen, jossa analysoimme tietoja ja toimitamme tehokkaasti analyysin potilaiden auttamiseksi.
Autonominen hermosto

Interaktiivinen fysiologia

Tutkimusmateriaalimme on kerätty epävirallisista keskusteluista, psykoterapeutien tapaamisista ja keskusteluista, joissa toisella osallistujalla on Aspergerin oireyhtymä.
Jotkut maineikkaimmista asiakkaistamme

ASIAKKAAMME

Konsultointipalvelut yksilöidään aina yhdessä valmistellen jotta ehkä vieraanakin pidetyn käsitteen intersubjektiivisuus ja sen sovellukset tulevat tutuiksi ja tavoitteet asetetaan oikein.

Palvelut sopivat kaiken kokoisille työyhteisöille ja myös laajempiin sidosryhmien verkostoihin. Ensin selvitetään missä kulttuurisen kanssakäymisen suhteen nyt mennään ja mitkä ovat mahdollisia kipupisteitä. Yhteisön koosta ja koulutuksen sovitusta laajuudesta riippuen edetään yksilötason keskusteluihin tai ryhmätöihin.

Äskettäin lisätty

MEIDÄN BLOGI

vuorovaikutustilanteiden

Monikulttuuristen tai kliinisten vuorovaikutustilanteiden kehittäminen

Muutamilla yksilöillä näyttää syntyneen kulttuurinen pätevyys, muiden meidän on ponnisteltava huomattavasti sen kehittämiseksi. Tämä tarkoittaa harhaisuuksien ja ennakkoluulomme tutkimista, kulttuurienvälisten taitojen kehittämistä, roolimallejen etsimistä ja viettämistä mahdollisimman paljon muiden ihmisten kanssa, joilla on intohimo kulttuuritaitoon.

Termi monikulttuurinen osaaminen ilmeni psykologin Paul Pedersenin mielenterveysjulkaisussa ainakin kymmenen vuotta ennen kuin termi kulttuurinen osaaminen tuli suosituksi. Suurin osa monimuotoisuuden ammattilaisten kesken jakamista kulttuuritaitojen määritelmistä tulee terveydenhuollosta. Heidän näkökulmansa on hyödyllinen laajemmassa monimuotoisuuden parissa.

 

Harkitse seuraavia määritelmiä:

Joukko yhdenmukaisia ​​käyttäytymisiä, asenteita ja politiikkoja, jotka yhdistyvät järjestelmänä, virastona tai ammattilaisten keskuudessa ja mahdollistavat järjestelmän, viraston tai näiden ammattilaisten työskennellä tehokkaasti kulttuurienvälisissä tilanteissa.
Kulttuuritaito edellyttää, että organisaatioilla on määritelty joukko arvoja ja periaatteita, ja että ne osoittavat käyttäytymiset, asenteet, politiikat ja rakenteet, jotka antavat mahdollisuuden toimia tehokkaasti kulttuurien välillä.
Kulttuuritaito määritellään yksinkertaisesti tietopohjaisten taitojen tasoksi, jota kulttuurien välisiin kohtaamisiin.

Kulttuuritaito on kehitysprosessi, joka kehittyy pitkän ajan kuluessa. Sekä yksilöt että organisaatiot ovat tietoisuuden, tiedon ja taitojen eri tasoilla kulttuurisen osaamisen jatkuvuuden ajan.

Ei ole yllättävää, että terveydenhuollon ammatti edisti ensimmäisenä kulttuurista osaamista. Heikolla diagnoosilla, joka johtuu esimerkiksi kulttuurisen ymmärryksen puutteesta, voi olla kuolettavia seurauksia, etenkin lääketieteellisten palvelujen toimittamisessa.

Liiketoimintayhteisössä voi vahingoittaa yksilön itsetuntoa ja uraa, mutta huomaamaton psykologinen vaikutus uhreihin voi jäädä suurelta osin huomaamatta, kunnes ryhmäkanteen uhka paljastaa heidät.
Huomaa, että jotkut määritelmät korostavat tietoja ja taitoja, joita tarvitaan vuorovaikutuksessa eri kulttuurien ihmisten kanssa, kun taas toiset keskittyvät asenteisiin.

Tietoisuus

Tietoisuus on tietoisuutta henkilökohtaisista reaktioistaan ​​erilaisille ihmisille. Poliisilla, joka tunnustaa profiloivansa ihmisiä, jotka näyttävät olevan kotoisin Meksikosta “laittomiksi ulkomaalaisiksi”, on kulttuurinen tietoisuus hänen reaktioistaan ​​tähän ihmisryhmään.

Tuntemus

Tuntemus

Yhteiskuntatieteellinen tutkimus osoittaa, että arvomme ja vakaumuksemme tasa-arvosta saattavat olla ristiriidassa käyttäytymisemme kanssa, ja emme ironisesti voi olla tietoisia siitä.

Skills

Osaamiskomponentti keskittyy kulttuuritaitojen harjoittamiseen täydellisyyteen asti. Viestintä on keskeinen väline, jolla ihmiset ovat vuorovaikutuksessa organisaatioissa. Tähän sisältyy eleitä ja muuta ei-sanallista viestintää, jolla on taipumus vaihdella kulttuurista kulttuuriin.